Jos ongelmia ei alunperin ole, voi niitä toki syntyä matkan varrellakin. Etenkin tässä hevosharrastuksessa. Ensimmäinen trailerilla kuljettu matka Cindiksen kanssa sujui kuin vettä vain ja sitten kuluikin puolisen vuotta ennenkuin tuli seuraavan aika. Kuinka ollakaan heppa ilmoitti varsin päättäväisesti, ettei traileriin enää aio mennä ja kuta kovemmin käskette sitä vahvemmn taistelen. Kiirekin oli ja toisten matkassa oltiin. Niinhän siinä sitten kävi, että kotiin jäätiin. Ja harmitti. Harjoittelun aloittamista olen lykännyt lukuisilla tekosyillä kuten kiire ja huono sää, koska oikeastaan ei ole huvittanut. Nyt kun hevosen kisakauden avaukseen on enää kolme viikoa taruin härkää sarvista ja hain puolentoista hevosen trailerin pidempiaikaiseen vuokraan. Kun yritin omin avuin suostutella Cindaa koppiin oli maksimi ensimmäisen päivän jälkeen kaksi jalkaa sillalla ja siihen jäätiin. Oli aika pyytää kokeneemman apua. Monty Roberts-Minna tarttui siis toimeen ja puolentoista tunnin aherruksen jälkeen jäi tamma koppiin. Toisena päivänä samaan meni enää 3 min. Yrittänyttä ei laiteta, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Nyt annamme pari päivää sulatteluaikaa ja jälleen uusi treenisessio. Tie menestykseen oli yksinkertainen; suora hevonen kohti traileria, jollei tule pyynnöstä eteen, saa peruuttaa. Liinan sieti ohjaavana, ei koskettavana ja kaikki takaa tuleva paine oli pahasta. Tammapa tamma. Viikon sarkatinen piristys oli, kun erään tallimme juiorimme äiti lohdutti minua, että onneksi minulla ei ollut tarkoituskaan kisata... niinpä.

Ratsastaminen on ollut raspauksen jälkeen paljon helpompaa, Cinderella on alkanut toimia jotakuinin kuin normaali koulutettu ratsuhevonen. Allekirjoittanut oppi tästä ja aiemmista kokemuksista Beibi-hevosen kanssa sen, että jotain kremppaa on pakko olla, jos ratsastaminen on kuukausikaupalla kamppailua.

Hanilla puolestaan oli kuolaustauti kiirastorstaina. Eläinlääkäri epäili että se on syönyt kenties narsissia, mutta sitä se ei ole kuitenkaan tehnyt. Onneksi koiran vointi oli koko ajan hyvä ja oirekin meni itsestään ohi. Nyt aloin hieman ymmärtää ensimmäistä päivää flunssassa olevia lapsia lääkäriin köijääviä vanhempia. Ilolla maksoin siitä, että joku aiantuntija kertoo eläimen olevan kunnossa, vaikka itse epäilee asian juuri näin olevankin.