Maanantaiaamuna sain ratsukseni nuoren Icen, joka on ollut ratsukoulutuksessa vasta vuoden ja aloittelee safarihevosen töitä. Ice oli ihastuttava nuori hevonen, todella hyvin kuulolla ja avuilla konkareihin verrattuna. Ohjeena oli auttaa hevosta mm. bushwhackingin laukanvaihdoissa. Hmm, juurikin oikeaa hommaa juuri minulle... Laukassa Ice päästeli muutaman harmittoman ilopukin. Lena kuitenkin muistutti, etten saisi antaa sen pukitella, kaikkien asiakkaiden mielestä se ei olisi harmitonta ja joskus seurauksena voi olla isompiakin pukkeja.

 

Joella etsimme elefantteja. Philip antoi jeeppisafarilaisten nauttia norsujen vesileikeistä ensin, sillä me hevosilla löytäisimme ne joka tapauksesta pusikosta, johon jeepeillä ei ole asiaa.

Ja sitten ne löytyivät. Tiheästä pusikosta. Olivatkos ne afrikannorsut jotenkin ärhäköitä? Nämä eivät olleet, vaikka lapsinorsutkin olivat mukana.

Elefanttien katseluvideo: http://www.youtube.com/watch?v=wkRmPog3Rag&feature=mfu_in_order&list=UL

Kirahvin katselua http://www.youtube.com/watch?v=7g34ZS9Wq74

 

Tiimikuva: Ilona-Chockie, Mirva-Ice, Anne-Hiroko, Riitta-Beamish.

Kello 1530 kakku, päivittäinen tapahtuma.

Iltapäivällä ohjelmassa oli retki paikkaan nimeltä Buffalo Project. Vesipuhveleilla on ongelmana lajin huono terveystilanne ja lähistöllä oli paikka, jossa vaalitaan tervettä populaatiota aidatulla alueella. Matkaan lähdettiin Land Roverilla Rustyn johdolla. "Come in all stations, Rusty going on a game drive". "Is that a warning"? "Yes". Väsyneen hilpeä naisporukka nauraa hekotti charmantin kuskin takana matkan alkaessa. Sitten se pysähtyi, matkanteko. Muutama metri tien vieressä möllötti kaksi sarvikuonoa. Toinen makaili, toinen tutkaili meitä ja toista autoa menosuunnassa. Sarvikuonokatselmus oli varsin hyvä. Ainoa ongelma oli se, ettemme voineet jatkaa samaa tietä eteenpäin. Se olisi ollut se tie, jota pitkin Rusty olisi osannut ajaa puhvaloprojektille. Peruutimme ja Land Rover otti uuden suunnan.

videota väliin http://www.youtube.com/watch?v=IrPvuDYlL48

Waterbuck eli toilet seat animal

 

Matkanteko oli mukavaa ja näimme paljon eläimiä. Seeproja, eri antilooppeja, mangusteja. Mangusti on paljon pienempi kuin minkä käsityksen  televisiosta on saanut. Taivaanranta komeili orastavissa auringonlaskun väreissä ja tuuli alkoi yltyä. "Tarkoittaako tuuli, että tulee myrsky"? "Kyllä".

Zebra crossing (=suojatie)

Muutamaa tunti myöhemmin saavumme puhvaloprojektille. Maa on märkää sateen jäljiltä ja auto uhkaa juuttua mutaan, mutta Rusty saa sen ryömimään kuitenkin eteenpäin. Puhveleita ei näy.

Sundowner-ginitonicci jalkojen talloessa termiitteja ja syanidimatoja, another to go ja hämärän laskiessa kotia kohti. Myös paluumatka keskeytyy toistuvasti eläimiä tarkastellessa sekä palatessa takaisin, kun otettu suunta olikin väärä. Tulikärpäsiä. Nauru vaihtuu hiljaisuudeksi. Saan valonheittimen pelkääjän käytettäväksi. Ohjeena oli skannata tien molemmat puolet ja ilmoittaa, jos silmiä näkyy. Näkyihän niitä. Lähinnä impalan. Ohje muuttuu, älä valaise niitä kohti, niiden silmien valoadaptoitumiseen menee aikaa. Tuuli yltyy, ei sada.

Sitten pysähdymme ja Rusty sammuttaa moottorin. Tiellä on elefantti. Niin myös vasemmalla, oikealla ja takana. Odotamme. Rusty kertoo kerran joutuneensa odottamaan yli kahdeksan tuntia elefanttien siirtymistä, niitä ei voi hätistellä pois tieltä. Turistit yleensä keskittyvät tällaisessa tilanteessa kyyristelemään autossa eivätkä ole kovin halukkaita valokuvaamaan. Ennen sadetta ehdimme sopivasti illallispöytään.

 

Nukkumaan mennessä taivaanranta välkkyy. Ehkä Anneli ja Solveig ottavat valokuvia salamavalolla? Ei kuitenkaan, se on kyllä ukkonen. Hetken päästä alkaa jyrinä ja salamointi. Sitten alkaa sataa. Kuin saavista. Yritän nukkua. Herään siihen, että sänkyyn sataa. Huudan metrin päähän Ilonalle: "SATAAKO SUN SÄNKYYN"? "JOO SATAA". "NO EI KAI TÄSSÄ SITTEN MUUTA". Lattialla lainehtii, sähkölaitteet kastuvat, ulkona vesisenämä, parasta vetää peitto pään yli ja jatkaa unia.

Annen ja Riitan yö oli ollut vaiheikkaampi. Teltan yksi kannattava palkki oli romahtanut myrskyssä ja neuvokkaat naiset olivat paikanneet romahtanutta seinää huonekaluilla tunnin tai parikin. Onneksi ketään ei sattunut.