perjantai, 3. elokuu 2012

WARWICK MCLEAN 20.7.

Olimme pari vuotta sitten Warwickin kurssilla Nissalassa ja tykkäsimme kovasti. Nyt kävimme Riverbankissa järjestetyllä tunnilla. Warwickilla on verenperintönä järjestelmällinen ja analyyttinen suhtautuminen hevosiin ja ratsastukseen.

Sää oli jälleen kaunistakin kauniimpi (ja kuumempi). Ratsastimme ulkokentällä. Olin hieman toivonut apuja vaihtojen suhteen, verkassa sain (ihmeen kaupalla) tehtyä kummatkin suunnat. Aloitimme poikkeuksellisesti käynnissä tekemällä shoulder forea sekä sulkuja tarkoituksena jo käynnissä lyhentää ja koota hevosta ja ratsastaa se parempaan tasapainoon. Jatkoimme ravissa samaa harjoitusta ja Warwick muistutti siitä, että kokoavat liikkeet kannattaa tehdä pienestä ravista eikä posottaa täyttä höökiä eteen. Cindis oli todella sitkeä vasemmalla, minkä Warwick heti huomasikin. Olen tähän asti ratkaissut ongelman taivuttamalla, irroittamalla ja ratsastamalla eteen, nyt harjoittelimme hidastamista, puolipidätteitä sekä vasemman etujala askeleen lyhentämistä sekä väistättämistä vasemmasta ulos oikealle. Toimivia tapoja voi olla monia. Välillä tunne oli combat-harjoitustyyppinen, joten valmennuksesta otetut kivat ja hyvät valokuvat hämmästyttivät; meno ei näyttänyt niin pahalta, kuin miltä se tuntui. Kun oli vaikeaa neuvoi Warwick asettamaan ulos oikealle vasemmassa kierroksessa ja ottamaan puolipidätteet vasemmalta läpi, suoristus ja sisään taivutus tehtiin vasta, kun tämä onnistui. Teemana kaikenkaikkiaan oli "kootummin, ei nopeammin". Warwick muistutti myös, että ongelmat tuntuman kanssa tuppaavat pahenemaan, jollei niitä ratkaista ennen eteen ratsastusta.

perjantai, 3. elokuu 2012

YPÄJÄN KANSALLISET 8.7.

Ypäjän kisaviikon kutsu tuli hyvissä ajoin ja päädyin lähtemään karkeloihin, vaikka ajatus näin isoista kansallisista kilpailuista on tuntunut aina joltain sellaiselta, jota joku muu saattaisi haluta tehdä. Yhtä kaikki, meille sopiva ohjelma, hevonen on kiltti kisoissa ja ja Mirka lupautui ajavaksi hevosenhoitajaksi, sinne siis.

Starttasimme ohjelman HeA:4. Paikan päällä järjestelyt toimivat hyvin, pohjat olivat hyvät, siirtymiset turvalliset ja kaikki kunnossa. Helle oli jälleen kova, joten päädyin nopeaan ja lyhyeen verkkaan ja sitten radalle hiekkalaatikkoon, jossa siis olin aiemmin vain unelmoinut ratsastavani.

Rata meni tavalliseen tapaan jännittäen ja etupainoisesti, pisteitä saimme 3-7, prosentteja yht. 59,018. Vastalaukakkakiemurassa ja keskilaukasta kiinni ottaessa Cindis esitti hienot vaihdot. Jospa joskus saisin ne esitettyä vab-radalla? B-tuomari Isa Hudd kirjoitti: " Kehityskelpoinen ratsukko. Tänään harmillisia rikkeitä. Saisi kantaa etuosan kevyemmin. Ratsasta tiet huolellisemmin, varsinkin avotaivutuksessa". C-tuomari Marita Törnroth: " Hevosella hyvä tahti, pitäisi olla selvemmät siirtymiset ja laukassa tahti ei aina säily". Ajatuksiä herättävää on se, että nyt ei tullut kritiikkiä kiireisyydestä, kuten yleensä, vaikka kuskista tuntui ajoittain siltä, että meno on täi tervassa-tyylistä. Ehkä radalla todella täytyy uskaltaa antaa aikaa itselleen ja hevoselleen.

Vaikkei menestys ollut päätähuimaavaa jäi päivästä mieleen kaikenkaikkiaan oikein mukavat muistot. Verkan laidalla tapasimme myös Anu Korppoon, joka alati positiivisesti muistaa aina kysyä kuulumiset ja onnitella kehityksestä. Ihailen asennettansa!

keskiviikko, 20. kesäkuu 2012

RATAHARKAT 20.6.

Tiina ja Inkku jaksoivat taas järjestää rataharkajoitukset, kiitos siitä!

Selittelyllä aloitetaan: liian pitkä verkka, heppa ja kuski väsähtivät.

Radalla fiilis: "tää ei mee eteen". Valmentaja on jo aiemmin neuvonut, että tällaista ei sitten tarvitse toitottaa tuomareille tai yleisölle, vaan tehdä parhaansa ja mieluumin hymyillä. Nyt radan jälkeen tuli arvio "tänään ratsastit, vaikka se oli väsynyt".

Oli se kuitenkin mennyt, kunnes tuli tuttu ongelma laukassa; kuski ei tiedä, mitä laukkaa menee. HeA:4-ohjelmassa ratsastetaan C:stä pituushalkaisijalle ja ennen X siirrytään raviin ja nostetaan oikea laukka. Palautetta on tullut siitä, että annan nostossa tai sen jälkeen vasemman lavan pullahtaa ulos ja tuomari näkee kiemurtelun. Nyt ei pullahtanut. Koska se oli vasen laukka, joka nousi. Huomasin sen sitten joskus seuraavan loivan kiemuran aikana.

Kaikesta huolimatta prosentteja tuli 62,3. Sama ohjelma rataharjoituksissa 2.6.2011 62,7, silloinkin laukkaohjelmassa virheitä. Vaikka pisteitä tuli silloin enemmän on varmuuteni ja menomme ratsukkona käsittääkseni parantunut.

Harrastekilpailijan (kiitos Minna termistä) roolissa luulen, että tästä täytyy olla tyytyväinen.

Jos saan ratsastettua samaan tapaan Ypäjällä 8.7. olen saavuttanut taas yhden rajapyykin, eli 60 % rikki heA-tasolla.

maanantai, 18. kesäkuu 2012

ANTONIO DO VALE 17.6.

Ompun portugalilainen valmentaja Antonio piti tunteja viikonloppuna Vihdissä ja ilmoittauduin mukaan tehdäkseni jotain, sillä olin perunut sunnuntain Kynnarin kisat sateen vuoksi. Sääennuste lupasi rankkasadetta ja kovaa tuulta, mikä toteutuikin. Kuljettamisen suhteen olen edelleen varovainen, enkä halua lähteä ajamaan kopin kanssa vaikeissa olosuhteissa, jollei sitten ole pakko.

Antonio kysyi ensin, mitkä mielestäni ovat ongelmakohtia. Kerroin, että välillä Cinda on aika vahva ja vaihdot toiseen suuntaan saattavat olla takaa jäljessä. Antonio oli ratsastanut muidenkin hevoset ja halusi kokeilla Cindaakin.

Takaa jäljessä-ongelmaa lähdettiin korjaamaan niin, että aktivoidaan "melkein hulluksi", jotta hevonen alkaisi tarjota vaihtoja jopa takaa edellä. Tämä menetelmä on käyttökelpoisempi niillä ratsastajilla, jotka varmasti pysyvät kyydissä, kävi mitä kävi, kuin harrastajatädeillä.

Lopuksi kävin vielä itse selässä ja sain pari käyttökelpoista vinkkiä. Jos hevonen tulee vahvaksi vasemmalta eikä irroittaminen ja asettaminen onnistu kannattaa nostaa niskaa hieman ylös. Näin vetotilanteen kehittyminen saadaan estettyä. Pohkeen paikkaa korjattiin edemmäs, mikä saa istunnan vakaammaksi ja jälleen etuosa on helpompi pitää kevyenä.

Cinda sai kehujakin, askellajit ja sulut ovat kuulemma hienot olemassaan eikä pyhään yrjöön tarvitsisi muuta kuin saada vaihdot varmoiksi.

Tämänkin kokeilun jälkeen olen edelleen sitä mieltä, että kotivalmentajamme Tiina on todellinen ekspertti tammojen sielunelämän suhteen...

tiistai, 29. toukokuu 2012

MERI-TEIJO 27.5.

 

HeA:10 oli tarjolla myös Meri-Teijon aluekisoissa. Odotin, että nyt olisi tsäänssit saada 60 % rikki, vaikka pohja oli järjestäjän toimesta ilmoitettu pehmeäksi. Ja se oli todellakin pehmeä. Verkkakenttä oli iso ja rauhallinen, mutta niin pehmeä ja epätasalaatuinen, ettei siitä löytynyt oikein yhtään suoraa linjaa tai ympyrää nopeampien askellajien ratsastamiseen. No, kävellään ja nostetaan laukka pari kertaa. Rata ratsastettiin maneesissa, joka oli kyllä myös varsin upottava, mutta tasalaatuinen. Huumorimielellä ja huonolla verkalla luvassa oli tahmeaa taaperrusta 58 % arvoisesti.