Hani ja Luru perustivat oman treeniryhmän koirakoulu Visoon Nurmijärvelle. Opettajanamme toimii Sari Paavilainen, joka onkin ammattimainen eläinkouluttaja.
Ensimmäisellä tunnilla teemana oli kontakti ja luopuminen. Tämä oli mielestäni helppo juttu, Hanin kanssa olemmekin treenanneet asiaa "jätä!" alusta asti tarkoittaen sitä, että kun perääntyy namista tms. kiinnostavasta kuultuaan "jätä!" saa paremman palkan. Asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Nyt opettelimme asian uudelleen ilman sanaa niin, että tarjotusta namista ei riitäkään mikä tahansa kirsun pois vetäminen vaan ainoastaan katsekontaktista saa naksun ja palkan. Naksun ja namin oikea-aikainen ajoittaminen vaatii avoimia silmiä ja näppäriä käsiä. Molemmat koirat oppivat uuden tavan kertatreenillä, kotona muistuttelimme asiaa muutaman kerran viikon aikana.
Toisella kerralla tutustuimme meille kaikille vieraaseen asiaan, kosketuskeppiin. Kosketuskeppiä voisi jatkossa käyttää apuna tokoliikkeiden hiomisessa sekä pelottaviin asioihin siedättämisessä. Myös hevoset oppivat kosketuskeppihomman kuulemma nopeasti. Hani arasteli kädessä olevaa kepukkaa jonkin verran ja jouduimme hieman odottelemaan, että rohkaistuisi koskemaan. Luru innostui lattiatelineessä seisovasta kepistä niin, että kotitreeneissä unohti tulla hakemaan palkan vaan jäi vain tökkimään kivaa kepukkaa kirsullaan.
Kolmannella kerralla Lurun kanssa aloitimme perusasennon valmistelun puhelinluetteloalustan avulla. Ensin naksu ja palkka tuli luettelon nuuhkaisusta, sitten haluttiin etujalat luettelolle. Seuraava vaihe olisi takaosan siirtäminen ohjaajan siirtyessä oikealle. Näin rakennettuna perusasennosta tulee kuulemma varsin näyttävä, kun koirat heittävät takapäänsä ohjaajan viereen.
Hanilla on vahva sivulletulo. Seuraamisen esittelymme ei sen sijaan ollut mahtavaa, Hani laahusti jäljessäni tylsistyneen oloisena. Tämä onkin perusongelma Hanin koulutuksessa, se on kiltti ja nöyrä, mutta ehkä hieman iloton suorittamaan. Lähdimme kokeilemaan kosketuskeppiä seuraamisen apuna, jotta Hani innostuisi kulkemaan korrektimmassa seuraamispaikassa. Kepakko oli edelleen hieman pelottava, joten innostusta kulkemiseen saatiin vain ohjaajan peruuttaessa. Kouluttaminen tavalla, jossa koirat pääsevät itse keksimään ja oivaltamaan saa aikaan innokkaampia ja näyttäviä suorituksia kuin pelkästään houkuttelemalla kouluttaminen. Olin myös ajatellut innostavani laahustavaa Hania palkkaamalla sitä, vaikka se kulkee jälkijunassa. Sari kuitenkin muistutti, että jos palkkaan laahustamista, sitä tulen myös saamaan.
Kotitreenit jatkuvat pari viikkoa ennen seuraavaa ohjattua treenikertaa.
Kommentit